Multimodaalisuus, OPPIMISPÄIVÄKIRJA

23.3. 8.30 - 11 Elina Tapio

Multimodaalinen diskurssi?

- kielenkäyttö kontekstissaan
- lausetta suudempi kielenkäytön yksikkö
- aineisto
- tietty ala, tapa, aihepiiri
- merkityssuhteiden järjestelmä

Kommunikointikanava (moodi)
- säännönmukainen, jäsentynyt vuorovaikutuksen/esittämisen keino
- eivät ole samoja kaikissa tilanteissa, vaan tilanteisia
- eivät ole tarkkarajaisia vaan voivat sulautua toisiinsa

Monomodaalisuus?

- Esimerkiksi tiettyjen fonttien merkitykset?

     - Arial viittaa virallisuuteen?

     - Comic Sans, lapsellinen?

Yhteinen padlet, multimodaalisesta diskurssintutkimuksesta

https://padlet.com/elina_tapio/qi4lcz61edd8

Typografia: Fontti jäljittelee käsintehtyä, rento ja tyttömäinen
Kuvaelementit: ruusuja = kuvaa naisellisuutta
Värit: mustavalkoinen, sopii blogin kokonaisuuteen

Kommunikointikanavien yhteispeli:
- esineiden käsittely
- layout
- katse
- printti
- päänliike
- kehon asento
- puhe
- eleet

ESIMERKKI: Opettaja näyttää kädellä tekstiä taululta ja kääntää katseen siihen suuntaan.


Tulkin näkökulmasta: Pitää osata samalla kuin tulkkaa huomioida ympäristöä, mitä viestejä ihmiset antavat kehonkielellään, sekä tiedostaa oma kehonkieli. Tulkin sijoittuminen tilassa, suhde esim. puhujaan, sijoittuuko tulkki puhujan viereen, eteen, millainen etäisyys? Pitääkö kehonkieltä tulkata?

Semantiikka ja semiotiikka, OPPIMISPÄIVÄKIRJA

Merkitys
 - minä ymmärrän sen jollain tavalla ja sinä toisella
      - tieto, taito taso vaikuttaa ja tausta, ihimisen päässä ja tilanne, kulttuuri, tunnetila, kielitaito
vertaa: susilapset, ei oo oppinu kieltä mut voi olla iha fiksui anyways

Semantiikka < muinaiskreikan sema 'merkki'

Semantiikka tarkoittaa merkitysen tutkimusta yleensä.

Usein erotetaan sana- ja lausesemantiikka. Merkitysket eivät ole pysyviä, esim kirja, mutta nykyään on myös minikirjat ja e-kirjat.

Kielen kaksoisjäsennys
muoto
merkitys

Muoto, esim. pupu -sanassa on kaksi kielellistä merkkiä ja niitä on käytetty kaksi kertaa= p,u,p,u

Semioottinen kolmio

Tulkin tulee ymmärtää ja tulkita mikä on asiakkaan tarkoite

Merkityksen representaatiot
1. ikoni
- luonnollisessa kielessä esim. luonnon ääniä kuvailevat sanat
     = kotkottaa, röhkiä, lirisee, liplattaa, haukkua
- viittomissa, esim pallo on aina näin ja risti näin

2. indeksi
- iiiiiihana
- yyyyööööö
-viittomissa otetaa joku piirre esim kissa vrt. svk ja asl

3.symboli
- suurin osa, on vaa sovittu et tää tarkottaa tätä
- valkoinen ei viittaa ns mihinkää
- viittomissa, arbitraarisia ja konventionaalisia

1. DENOTATIIVINEN ELI VIITTAAVA MERKITYS
= ns. perusmerkitys, periaattees kaikille kielenpuhujille yhteinen merkitys
- esim. nainen "naaraspuolinen täysikasvuinen henkilö" mut ei ookkaa enää nii selkee

2. KONNOTATIIVINEN ELI SIVUMERKITYS
= sanaan liittyvä puhujan oma, subjektiivinen merkityksen tulkinta, liittyy taustaan, kokemuksiin ja kulttuuriin

3. AFFEKTIIVINEN ELI TUNNE/SÄVYMERKITYS
= saoihin liittyy tyyli/tunnesvyjä sen mukaan missä niitä käytettän. esim genrestä

4. HEIJASTUSMERKITYS
= liittyy usein ilmauksiin, joka ovat jollain tapaa tabuja, esim. tukka, panna

5. KOLLOKATIIVINEN ELI MYÖTÄMERKITYS
= ilmauksia joilla jollain tavoin vakiintunut tai rajoittujunut esiintymisyhteys
esim. ammua, liittyy lehmään

RAINÓN TUNNIT to 16.3.2017

Merkitys

Meritysten tutkiminen on semiottiikkaa. Kohteena kaikki sanan ja kielen ympäriltä kaikki mitä tilassa vartalossa.

-kielentymän (sana, viittoma) sisältövarasto
  -> kielentymän viittauspotentiaali
       -> kommunikaatiotilanteessa aktuaalistuva
- pysyvä tai tilanteinen
- ei aina sama kuin ´käsite´ esim. löyly,  kiuas ...kohva

Esimerkki
Italian kielessä ei ole käsitettä ´sauna´, sillä hei eivät tarvitse sitä, heille käsite voidaan selittää ja avata. Mutta, miksei suomalaisessa viittomakielessä ole termiä kiuas, vaikka elämme samassa kulttuurissa.

Tarkoite

- Luonnollisen kielen lekseemillä tai morfeemilla on denotaatio eli intensio = kieleen kuuluva pontentiaali viitata reaalimaailman tai muun maailman tarkoitteisiin eli referentteihin.

- Sanan ekstensio = Sanan kaikki mahdolliset tarkoitteet, esim. saunapolun ekstenio on kaikki maailmassa olleet, nykyiset ja tulevat saunapolut.

Värien kategorisointi, joissain maissa väreille esim vain kaksi käsitettä, ja toisessa joka sävylle oma sana.

- YDINSANASTO: vakiintuneet: leksikaalistuneet; institutionaalistuneet - tilapäiset (< Bauer 1983 < Karlsson 1998)

Sanoilla on eri merkitykset eri kulttuureissa

 

Semantiikka ja semiotiikka, OPPIMISPÄIVÄKIRJA

Rainón tunnit 8.3.

Kuinka kieli muodostuu? 

Kielessä on kansalle tarpeellisia ja kiinnostavia sanoja. Esimerkiksi Pirahnan kielessä ei ole lukusanoja eikä laskemista, sillä heidän kansallaan ja kulttuurillaan ei ole tarvetta laskemiseen. 

Sanavarasto vaihtelee mm. iän mukaan, esim. 2,5v ikäisen lapsen sanavarasto on n.1000sanaa. Sanavarasto vaihtelee myös esimerkiksi harrastuksien, ammattien (esim. lääketieteen erikoissanastoa on n.28 000) ja muun elämän kulun mukaan.

Sanasto vaihtelee myös ajan mukaan. 

Ohjaako kieli ymmärtämään maailmaa? 

Termit - ammattialan/-alojen sanastossa ja yleiskielen sanat

´Periodista´ keskustelivat esittävien taiteiden , elokuva tutkimusten ja historian tutkijat. Totesimme eri aloilla olevan yhtäläisyyksiä.........

Tekstiä, joka sisältää paljon erikoissanastoa jota lukia ei tunne, lukija ei ymmärrä mitään vaikka se onkin suomea.

Vanhan kirjasuomen sanakirja
www.aino.kotus.fi/vks

1. LOGEERATA = asua, majailla 

Esimerkkilause: Küttleri ja Levitzki owat logerannet eli sisällä ollet

2. NAABORI = naapuri

3. OHITSEKÄY, OHITSEKÄYPÄ, OHITSEKÄYVÄ = ohikulkija

Esimerkkilauseet: 

ohitzekieuueiset pilcaisit hende Eike yxiken Ohitzekeupe sano, Olcoon Herran siugnaus teiden pälen Caiki ohitzekeuueiset paucuttauat käsillens sinun ylitzes raha jocaidzelda ohidzekäywäldä Mixis sijs särjit hänen aitans, että sitä caicki ohidzekäywät repiwät

4. LEIKKO = leikkuu

Esimerkkilause: [Ei kannata] kylwää kauraa peräti laihaan maahan; leikko sen jälkeen ej maxa koskaan waiwaa

5. LEMME = salama, leimaus

Esimerkkilause: Hen iski lemmauxet, Ja herwottomaxi löij heiet 



MERENKULKUSANASTO
merisanasto.kyamk.fi

MAYDAY on kansainvälinen puheradioliikenteessä käytettävä hätämerkki, jota esimerkiksi aivat ja lentokoneet käyttävät joutuessaan hätätilaan, jossa ne tarvitsevat pikaista apua. 

LOSSAUS = lastin purkaus

PAINOKAARET = historialliset alukset, rakenteet

ESSELIT = historiallisen laivan osa, purjelaivat

suomenkielessä on esim. maahiset, keijukaiset yms. koska suomen kieli onpitkään kehittynyt ja kieli sen mukana, kun taas suomalainen viittomakieli on niin uusi, eikä ole päässyt kehittymään normaalistaí.
viittomakieli

Pragmtiikka ja kielen tilanteinen käyttö, OPPIMISPÄIVÄKIRJA

PRAGMATIIKKA

- on kielellisen ja ei kielellisen viestinnän teoriaa joka tutkii kielen käyttöä kontekstissa ja vuorovaikutuksessa

Kognitiivinen sosiaalinen ja kulttuurinen kiwlwn ja kommunikaatioön tutkimus

mitä puhuja tarkoittaa miten väärinymmärrykset syntyvät

teemme valintoja jatkuvati vaihtelevuus neuvoteltavuus ja mukavuus

pragmatiikka tutkii puhujaa ja vastaanottajaa,

KIELENKÄYTTÖ ON SOSIAALISTA TOIMINTAA
kielenkäyttö on luonteeltaan intentionaalista (tarkoituksellisra, tavoitehakuista= ja sosiaalista toimintaa

PRESUPOSITIOT
= implisiittisiä perusoikeuksia, ennakko-oletuksia
esim. Jyrki Katainen jätti pääministerin tehtävät. (oletus että katainen oli ollut pääministeri)

Presupositiot ovat tärkeitä vuorovaikutuksia - ja tulkkauksessa

IMPLIKATUURI tarkoittaa lisämerkitystä.
A: - Veit sä roskat aamulla?
B: - Mä imuroin.
Voidaan olettaa, että B ei ole vienyt roskia.

KOHTELIAISUUS
1.käytöstä
2. kieltä
3. non-verbaalisa viestintää

vaihtelee kulttuureittain

kohteliaisuus kirja
Millainen käytön on kohteliasta tulkilta 

Synonymia, homonymia, polysemia, OPPIMISPÄIVÄKIRJA

SYNONYMIA

- sama tarkoitus mutta kaksi tai useampi sana
- synonyymeillä yleensä sama denotatiivinen merkitys, mutta liitännäismerkitys voi olla eri
- täydellinen synonumiä a on harvinaista, aina ne eroo jollai tavalla, esim. murteet

esimerkkejä
verbi: ruveta - ryhtyä - aloittaa
substanttiivi: kielitiede - lingvistiikka
adjektiivi: mittainen kokoinen suuruinen  (painon mittaaminen - punnitseminen)
postpositiot: takia - vuoksi - tähden
adverbiaalit: koskaan - milloinkaan - ikinä

mikä synonyymeistä on arkisin? mikä sopisi mainokseen?

Eilen kotiin mennessäni hississä, menin edeltä ja painoin hissin 7. kerrokseen. Minun jälkeeni tuli mies samaan hissiin. Hissi on vanha ja niin pieni että edessä olevan on päästettävä toinen ulos.

Parafraasi
- ilmaistaan sama asia lausetasolla tavoin, eri sanoin
- lauseilla on sama totuusarvo, lauseiden markitys on sama - mutta lauseen representaatio on eri
- Liisa on Marjan äiti - Maija on liisan tytär
- Usein monet miettii arjessakin ja  sanovat ääneen että "miten sanoisin tämän että ymmärrät sen oikein"
- tulkkauksessa jos joku teitittelee, kuinka tulkki tietää ketkä ovat kyseessä, yksi ihminen vai joku joukko?
- kuusi palaa??

HOMONYMIA

- tulkkauksessa ehkä suurin haaaste ovat homonyymiset 

Polysemia

- sanojen monimerkityksisyyttä

- hyperonyymi on yläkäsite ja hyponyymi alakäsite

- suomesa puhuaa uläkäsittteellä eli hyperonyymi mut sitä ei oo viitttomakieles 

Diskurssi ja diskurssistrategiat, OPPIMISPÄIVÄKIRJA

Tekstin tulkinta: Yksi peruna kerrallaan 

https://moodle.humak.fi/pluginfile.php/74011/mod_resource/content/1/Yksi-peruna-kerrallaa.pdf

Tämän mielikuvitusharjoituksen tekstilaji on kertova, alussa kerrotaan lukijan olevan tulkki kuuron ja luennoitsijan välillä, jonka jälkeen tilanne lähtee etenemään. Tekstissä käytetään paljon kuvailevia lauseita ja affektiivisia termejä. Tekstin rakenne on johdatteleva. Aluksi kerrotaan mielikuvitusharjoituksesta ja loppua kohden teksti muuttuu informoivammaksi ja ohjaavaksi. Tekstissä kuvaillaan paljon tulkin tunteita ja pohdintoja.

Tekstin kirjoittaja on Hanna Putkonen-Kankaanpää, se selviää heti otsikossa. Tekstin ulkoasu vaikuttaa artikkelilta. Tälläinen konteksti voisi olla esimerkiksi viittomakielentulkkien ammattilehdessä. Kirjoittaja on tulkkiopiskelijoiden lehtori, johon vihjataan myös tekstissä, mainittaessa tulkkiopiskelijoiden itseanalysoinnin tavasta. Tekstin on suunnattu jo valmistuneille tulkeille, jotka haluavat kouluttaa itseään ammatillisesti. Tekstin tavoitteena on muistuttaa lukijaa ajattelemaan ehkä unohtuneita asioita, oman tulkkauksen analysointiin liittyen. Sisällöstä voi päätellä tekstin olevan melko uusi, sillä siinä puhutaan iPadista ja muusta uudehkosta teknologiasta.

Taustatietona lukijan tulisi ymmärtää, mitä tulkkaus kuuron ja kuulevan luennoitsijan välillä on. Lukijan tulisi myös tietää viittomakielen poikkeavuudesta puhutussa kielessä, ymmärtääkseen minkä takia esimerkiksi sanontojen tulkkaaminen on haastavaa.  Ammattisanastoa on mm. tulkkipari ja sivistyssanoja on fasiliteetti ja nyanssi.

Tekstissä ei suoraan viitata aikaisempiin tai tuleviin teksteihin. Intertekstuaalisia tekstejä löytyy varmasti paljon kirjoitetun-, puhutun- ja viittomakielentekstimaailmassa.

http://www.viittomakielinenkirjasto.fi/fi/identiteetti-osa-4-juhana-salonen#.WID467aLT3A

Tämä suomalaisen viittomakielen teksti kuuluu samaan tekstimaailmaan, teksti on johdattelevaa ja perustuu tekstin tuottajan kokemuksiin ja yleisiin ajatuksiin. Tämä teksti on kuitenkin poikkeava, sillä siinä on haastattelua ja keskitytään enemmän henkilökohtaisiin asioihin. Yksi peruna kerrallaan –tekstissä kertojasta ei saa paljoakaan tietoa, verrattuna tähän.

ARJEN DISKURSSIT

Arkeeni kuuluu päivittäin keskustelua hyvien ystävieni kanssa. Ystävien kanssa keskustelu on niin sujuvaa, että vaikka toinen sanoisi lauseen tai sanan ihan väärin, molemmat ymmärtävät mitä tarkoitetaan, eikä sitä välttämättä korjata mitenkään, paitsi jälkikäteen naureskelemalla ja ihmettelemällä että miten voidaankin olla niin samalla levelillä (erittäin hyvä skilli Aliasta pelatessa). Joskus ulkopuolisen kuunnellessa keskustelua ystäväni kanssa, on hän saattanut sanoa että ei saanut mitään selvää ja kysyä mistä oikein puhutte? 

Kahden keskeisessä keskustelussa yleensä puheenvuorot jakautuvat sekä keskustelu etenee luonnollisesti. Porukassa saattaa olla että hiljaisempi jää ilman puheenvuoroa, mutta omassa kaveriporukassa usein jaetaan puheenvuoroja ja annetaan tilaa, jos näyttää siltä että kaikki eivät itse sitä osaa/halua ottaa. Aina tämä ei kuitenkaan toteudu, eikä tarvitsekaan. 

Arjessa myös kirjoitettu diskurssi on läsnä, sillä viestejä tulee läheteltyä paljon mm. kavereiden, perheen sekä opiskelun myötä. Laitellaan myös kavereiden kanssa joskus ääniviestejä whatsapissa, johtuen ehkä siitä että kirjoittaminen vie enemmän aikaa tai siitä että asia on helpompi selittää puhuen, esim. äänenpainoja hyöntyäen. 

Lähde: Minna Laakson artikkeli Diskurssi: keskusteluja ja tekstejä 

Tekstit ja tekstilingvistiikka, OPPIMISPÄIVÄKIRJA

Tekstin määrittelyä, luokan yhteinen padlet: https://padlet.com/aila_mikkola/enaqo1fmk81w

OMA MÄÄRITELMÄNI:

Lähde: https://kielikompassi.jyu.fi/opioppimaan/lukeminen.htm

INTERTEKSTUAALISUUS

= Tekstien viittaaminen muihin teksteihin implisiittisesti sekä eksplisiittisesti. Tekstien välisyys, samantyylisyys, ne jakavat jonkin asian ja ovat yhteydessä toisiinsa.
Esimerkki:
Youtube videot ovat täynnä intertekstuaalisuutta. Vloggaajat viittaavaat jatkuvasti muihin vloggaajiin, omiin aikaisempiin videoihin, muihin sosiaalisiin medioihin, uutisiin yms... Vloggaaja Papananaama tekee paljon mm. huumorividoita, joissa viittaa ajankohtaisiin asioihin. Esimerkiksi tehdessään huumoria slangista.