Tekstin tulkinta: Yksi peruna kerrallaan
https://moodle.humak.fi/pluginfile.php/74011/mod_resource/content/1/Yksi-peruna-kerrallaa.pdf
Tämän mielikuvitusharjoituksen tekstilaji on kertova, alussa
kerrotaan lukijan olevan tulkki kuuron ja luennoitsijan välillä, jonka jälkeen
tilanne lähtee etenemään. Tekstissä käytetään paljon kuvailevia lauseita ja
affektiivisia termejä. Tekstin rakenne on johdatteleva. Aluksi kerrotaan
mielikuvitusharjoituksesta ja loppua kohden teksti muuttuu informoivammaksi ja
ohjaavaksi. Tekstissä kuvaillaan paljon tulkin tunteita ja pohdintoja.
Tekstin kirjoittaja on Hanna Putkonen-Kankaanpää, se selviää
heti otsikossa. Tekstin ulkoasu vaikuttaa artikkelilta. Tälläinen konteksti
voisi olla esimerkiksi viittomakielentulkkien ammattilehdessä. Kirjoittaja on tulkkiopiskelijoiden
lehtori, johon vihjataan myös tekstissä, mainittaessa tulkkiopiskelijoiden
itseanalysoinnin tavasta. Tekstin on suunnattu jo valmistuneille tulkeille,
jotka haluavat kouluttaa itseään ammatillisesti. Tekstin tavoitteena on
muistuttaa lukijaa ajattelemaan ehkä unohtuneita asioita, oman tulkkauksen
analysointiin liittyen. Sisällöstä voi päätellä tekstin olevan melko uusi,
sillä siinä puhutaan iPadista ja muusta uudehkosta teknologiasta.
Taustatietona lukijan tulisi ymmärtää, mitä tulkkaus kuuron
ja kuulevan luennoitsijan välillä on. Lukijan tulisi myös tietää viittomakielen
poikkeavuudesta puhutussa kielessä, ymmärtääkseen minkä takia esimerkiksi
sanontojen tulkkaaminen on haastavaa. Ammattisanastoa on mm. tulkkipari ja
sivistyssanoja on fasiliteetti ja nyanssi.
Tekstissä ei suoraan viitata aikaisempiin tai tuleviin
teksteihin. Intertekstuaalisia tekstejä löytyy varmasti paljon kirjoitetun-,
puhutun- ja viittomakielentekstimaailmassa.
Tämä suomalaisen viittomakielen teksti kuuluu samaan
tekstimaailmaan, teksti on johdattelevaa ja perustuu tekstin tuottajan
kokemuksiin ja yleisiin ajatuksiin. Tämä teksti on kuitenkin poikkeava, sillä
siinä on haastattelua ja keskitytään enemmän henkilökohtaisiin asioihin. Yksi
peruna kerrallaan –tekstissä kertojasta ei saa paljoakaan tietoa, verrattuna
tähän.
ARJEN DISKURSSIT
Arkeeni kuuluu päivittäin keskustelua hyvien ystävieni kanssa. Ystävien kanssa keskustelu on niin sujuvaa, että vaikka toinen sanoisi lauseen tai sanan ihan väärin, molemmat ymmärtävät mitä tarkoitetaan, eikä sitä välttämättä korjata mitenkään, paitsi jälkikäteen naureskelemalla ja ihmettelemällä että miten voidaankin olla niin samalla levelillä (erittäin hyvä skilli Aliasta pelatessa). Joskus ulkopuolisen kuunnellessa keskustelua ystäväni kanssa, on hän saattanut sanoa että ei saanut mitään selvää ja kysyä mistä oikein puhutte?
Kahden keskeisessä keskustelussa yleensä puheenvuorot jakautuvat sekä keskustelu etenee luonnollisesti. Porukassa saattaa olla että hiljaisempi jää ilman puheenvuoroa, mutta omassa kaveriporukassa usein jaetaan puheenvuoroja ja annetaan tilaa, jos näyttää siltä että kaikki eivät itse sitä osaa/halua ottaa. Aina tämä ei kuitenkaan toteudu, eikä tarvitsekaan.
Arjessa myös kirjoitettu diskurssi on läsnä, sillä viestejä tulee läheteltyä paljon mm. kavereiden, perheen sekä opiskelun myötä. Laitellaan myös kavereiden kanssa joskus ääniviestejä whatsapissa, johtuen ehkä siitä että kirjoittaminen vie enemmän aikaa tai siitä että asia on helpompi selittää puhuen, esim. äänenpainoja hyöntyäen.
Lähde: Minna Laakson artikkeli Diskurssi: keskusteluja ja tekstejä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti