Semantiikka ja semiotiikka, OPPIMISPÄIVÄKIRJA

Merkitys
 - minä ymmärrän sen jollain tavalla ja sinä toisella
      - tieto, taito taso vaikuttaa ja tausta, ihimisen päässä ja tilanne, kulttuuri, tunnetila, kielitaito
vertaa: susilapset, ei oo oppinu kieltä mut voi olla iha fiksui anyways

Semantiikka < muinaiskreikan sema 'merkki'

Semantiikka tarkoittaa merkitysen tutkimusta yleensä.

Usein erotetaan sana- ja lausesemantiikka. Merkitysket eivät ole pysyviä, esim kirja, mutta nykyään on myös minikirjat ja e-kirjat.

Kielen kaksoisjäsennys
muoto
merkitys

Muoto, esim. pupu -sanassa on kaksi kielellistä merkkiä ja niitä on käytetty kaksi kertaa= p,u,p,u

Semioottinen kolmio

Tulkin tulee ymmärtää ja tulkita mikä on asiakkaan tarkoite

Merkityksen representaatiot
1. ikoni
- luonnollisessa kielessä esim. luonnon ääniä kuvailevat sanat
     = kotkottaa, röhkiä, lirisee, liplattaa, haukkua
- viittomissa, esim pallo on aina näin ja risti näin

2. indeksi
- iiiiiihana
- yyyyööööö
-viittomissa otetaa joku piirre esim kissa vrt. svk ja asl

3.symboli
- suurin osa, on vaa sovittu et tää tarkottaa tätä
- valkoinen ei viittaa ns mihinkää
- viittomissa, arbitraarisia ja konventionaalisia

1. DENOTATIIVINEN ELI VIITTAAVA MERKITYS
= ns. perusmerkitys, periaattees kaikille kielenpuhujille yhteinen merkitys
- esim. nainen "naaraspuolinen täysikasvuinen henkilö" mut ei ookkaa enää nii selkee

2. KONNOTATIIVINEN ELI SIVUMERKITYS
= sanaan liittyvä puhujan oma, subjektiivinen merkityksen tulkinta, liittyy taustaan, kokemuksiin ja kulttuuriin

3. AFFEKTIIVINEN ELI TUNNE/SÄVYMERKITYS
= saoihin liittyy tyyli/tunnesvyjä sen mukaan missä niitä käytettän. esim genrestä

4. HEIJASTUSMERKITYS
= liittyy usein ilmauksiin, joka ovat jollain tapaa tabuja, esim. tukka, panna

5. KOLLOKATIIVINEN ELI MYÖTÄMERKITYS
= ilmauksia joilla jollain tavoin vakiintunut tai rajoittujunut esiintymisyhteys
esim. ammua, liittyy lehmään

RAINÓN TUNNIT to 16.3.2017

Merkitys

Meritysten tutkiminen on semiottiikkaa. Kohteena kaikki sanan ja kielen ympäriltä kaikki mitä tilassa vartalossa.

-kielentymän (sana, viittoma) sisältövarasto
  -> kielentymän viittauspotentiaali
       -> kommunikaatiotilanteessa aktuaalistuva
- pysyvä tai tilanteinen
- ei aina sama kuin ´käsite´ esim. löyly,  kiuas ...kohva

Esimerkki
Italian kielessä ei ole käsitettä ´sauna´, sillä hei eivät tarvitse sitä, heille käsite voidaan selittää ja avata. Mutta, miksei suomalaisessa viittomakielessä ole termiä kiuas, vaikka elämme samassa kulttuurissa.

Tarkoite

- Luonnollisen kielen lekseemillä tai morfeemilla on denotaatio eli intensio = kieleen kuuluva pontentiaali viitata reaalimaailman tai muun maailman tarkoitteisiin eli referentteihin.

- Sanan ekstensio = Sanan kaikki mahdolliset tarkoitteet, esim. saunapolun ekstenio on kaikki maailmassa olleet, nykyiset ja tulevat saunapolut.

Värien kategorisointi, joissain maissa väreille esim vain kaksi käsitettä, ja toisessa joka sävylle oma sana.

- YDINSANASTO: vakiintuneet: leksikaalistuneet; institutionaalistuneet - tilapäiset (< Bauer 1983 < Karlsson 1998)

Sanoilla on eri merkitykset eri kulttuureissa