Multimodaalisuus, OPPIMISPÄIVÄKIRJA

23.3. 8.30 - 11 Elina Tapio

Multimodaalinen diskurssi?

- kielenkäyttö kontekstissaan
- lausetta suudempi kielenkäytön yksikkö
- aineisto
- tietty ala, tapa, aihepiiri
- merkityssuhteiden järjestelmä

Kommunikointikanava (moodi)
- säännönmukainen, jäsentynyt vuorovaikutuksen/esittämisen keino
- eivät ole samoja kaikissa tilanteissa, vaan tilanteisia
- eivät ole tarkkarajaisia vaan voivat sulautua toisiinsa

Monomodaalisuus?

- Esimerkiksi tiettyjen fonttien merkitykset?

     - Arial viittaa virallisuuteen?

     - Comic Sans, lapsellinen?

Yhteinen padlet, multimodaalisesta diskurssintutkimuksesta

https://padlet.com/elina_tapio/qi4lcz61edd8

Typografia: Fontti jäljittelee käsintehtyä, rento ja tyttömäinen
Kuvaelementit: ruusuja = kuvaa naisellisuutta
Värit: mustavalkoinen, sopii blogin kokonaisuuteen

Kommunikointikanavien yhteispeli:
- esineiden käsittely
- layout
- katse
- printti
- päänliike
- kehon asento
- puhe
- eleet

ESIMERKKI: Opettaja näyttää kädellä tekstiä taululta ja kääntää katseen siihen suuntaan.


Tulkin näkökulmasta: Pitää osata samalla kuin tulkkaa huomioida ympäristöä, mitä viestejä ihmiset antavat kehonkielellään, sekä tiedostaa oma kehonkieli. Tulkin sijoittuminen tilassa, suhde esim. puhujaan, sijoittuuko tulkki puhujan viereen, eteen, millainen etäisyys? Pitääkö kehonkieltä tulkata?

Semantiikka ja semiotiikka, OPPIMISPÄIVÄKIRJA

Merkitys
 - minä ymmärrän sen jollain tavalla ja sinä toisella
      - tieto, taito taso vaikuttaa ja tausta, ihimisen päässä ja tilanne, kulttuuri, tunnetila, kielitaito
vertaa: susilapset, ei oo oppinu kieltä mut voi olla iha fiksui anyways

Semantiikka < muinaiskreikan sema 'merkki'

Semantiikka tarkoittaa merkitysen tutkimusta yleensä.

Usein erotetaan sana- ja lausesemantiikka. Merkitysket eivät ole pysyviä, esim kirja, mutta nykyään on myös minikirjat ja e-kirjat.

Kielen kaksoisjäsennys
muoto
merkitys

Muoto, esim. pupu -sanassa on kaksi kielellistä merkkiä ja niitä on käytetty kaksi kertaa= p,u,p,u

Semioottinen kolmio

Tulkin tulee ymmärtää ja tulkita mikä on asiakkaan tarkoite

Merkityksen representaatiot
1. ikoni
- luonnollisessa kielessä esim. luonnon ääniä kuvailevat sanat
     = kotkottaa, röhkiä, lirisee, liplattaa, haukkua
- viittomissa, esim pallo on aina näin ja risti näin

2. indeksi
- iiiiiihana
- yyyyööööö
-viittomissa otetaa joku piirre esim kissa vrt. svk ja asl

3.symboli
- suurin osa, on vaa sovittu et tää tarkottaa tätä
- valkoinen ei viittaa ns mihinkää
- viittomissa, arbitraarisia ja konventionaalisia

1. DENOTATIIVINEN ELI VIITTAAVA MERKITYS
= ns. perusmerkitys, periaattees kaikille kielenpuhujille yhteinen merkitys
- esim. nainen "naaraspuolinen täysikasvuinen henkilö" mut ei ookkaa enää nii selkee

2. KONNOTATIIVINEN ELI SIVUMERKITYS
= sanaan liittyvä puhujan oma, subjektiivinen merkityksen tulkinta, liittyy taustaan, kokemuksiin ja kulttuuriin

3. AFFEKTIIVINEN ELI TUNNE/SÄVYMERKITYS
= saoihin liittyy tyyli/tunnesvyjä sen mukaan missä niitä käytettän. esim genrestä

4. HEIJASTUSMERKITYS
= liittyy usein ilmauksiin, joka ovat jollain tapaa tabuja, esim. tukka, panna

5. KOLLOKATIIVINEN ELI MYÖTÄMERKITYS
= ilmauksia joilla jollain tavoin vakiintunut tai rajoittujunut esiintymisyhteys
esim. ammua, liittyy lehmään

RAINÓN TUNNIT to 16.3.2017

Merkitys

Meritysten tutkiminen on semiottiikkaa. Kohteena kaikki sanan ja kielen ympäriltä kaikki mitä tilassa vartalossa.

-kielentymän (sana, viittoma) sisältövarasto
  -> kielentymän viittauspotentiaali
       -> kommunikaatiotilanteessa aktuaalistuva
- pysyvä tai tilanteinen
- ei aina sama kuin ´käsite´ esim. löyly,  kiuas ...kohva

Esimerkki
Italian kielessä ei ole käsitettä ´sauna´, sillä hei eivät tarvitse sitä, heille käsite voidaan selittää ja avata. Mutta, miksei suomalaisessa viittomakielessä ole termiä kiuas, vaikka elämme samassa kulttuurissa.

Tarkoite

- Luonnollisen kielen lekseemillä tai morfeemilla on denotaatio eli intensio = kieleen kuuluva pontentiaali viitata reaalimaailman tai muun maailman tarkoitteisiin eli referentteihin.

- Sanan ekstensio = Sanan kaikki mahdolliset tarkoitteet, esim. saunapolun ekstenio on kaikki maailmassa olleet, nykyiset ja tulevat saunapolut.

Värien kategorisointi, joissain maissa väreille esim vain kaksi käsitettä, ja toisessa joka sävylle oma sana.

- YDINSANASTO: vakiintuneet: leksikaalistuneet; institutionaalistuneet - tilapäiset (< Bauer 1983 < Karlsson 1998)

Sanoilla on eri merkitykset eri kulttuureissa

 

Semantiikka ja semiotiikka, OPPIMISPÄIVÄKIRJA

Rainón tunnit 8.3.

Kuinka kieli muodostuu? 

Kielessä on kansalle tarpeellisia ja kiinnostavia sanoja. Esimerkiksi Pirahnan kielessä ei ole lukusanoja eikä laskemista, sillä heidän kansallaan ja kulttuurillaan ei ole tarvetta laskemiseen. 

Sanavarasto vaihtelee mm. iän mukaan, esim. 2,5v ikäisen lapsen sanavarasto on n.1000sanaa. Sanavarasto vaihtelee myös esimerkiksi harrastuksien, ammattien (esim. lääketieteen erikoissanastoa on n.28 000) ja muun elämän kulun mukaan.

Sanasto vaihtelee myös ajan mukaan. 

Ohjaako kieli ymmärtämään maailmaa? 

Termit - ammattialan/-alojen sanastossa ja yleiskielen sanat

´Periodista´ keskustelivat esittävien taiteiden , elokuva tutkimusten ja historian tutkijat. Totesimme eri aloilla olevan yhtäläisyyksiä.........

Tekstiä, joka sisältää paljon erikoissanastoa jota lukia ei tunne, lukija ei ymmärrä mitään vaikka se onkin suomea.

Vanhan kirjasuomen sanakirja
www.aino.kotus.fi/vks

1. LOGEERATA = asua, majailla 

Esimerkkilause: Küttleri ja Levitzki owat logerannet eli sisällä ollet

2. NAABORI = naapuri

3. OHITSEKÄY, OHITSEKÄYPÄ, OHITSEKÄYVÄ = ohikulkija

Esimerkkilauseet: 

ohitzekieuueiset pilcaisit hende Eike yxiken Ohitzekeupe sano, Olcoon Herran siugnaus teiden pälen Caiki ohitzekeuueiset paucuttauat käsillens sinun ylitzes raha jocaidzelda ohidzekäywäldä Mixis sijs särjit hänen aitans, että sitä caicki ohidzekäywät repiwät

4. LEIKKO = leikkuu

Esimerkkilause: [Ei kannata] kylwää kauraa peräti laihaan maahan; leikko sen jälkeen ej maxa koskaan waiwaa

5. LEMME = salama, leimaus

Esimerkkilause: Hen iski lemmauxet, Ja herwottomaxi löij heiet 



MERENKULKUSANASTO
merisanasto.kyamk.fi

MAYDAY on kansainvälinen puheradioliikenteessä käytettävä hätämerkki, jota esimerkiksi aivat ja lentokoneet käyttävät joutuessaan hätätilaan, jossa ne tarvitsevat pikaista apua. 

LOSSAUS = lastin purkaus

PAINOKAARET = historialliset alukset, rakenteet

ESSELIT = historiallisen laivan osa, purjelaivat

suomenkielessä on esim. maahiset, keijukaiset yms. koska suomen kieli onpitkään kehittynyt ja kieli sen mukana, kun taas suomalainen viittomakieli on niin uusi, eikä ole päässyt kehittymään normaalistaí.
viittomakieli